Ymmärrätkö myös mitä luet? 1/12

10.1.2019

Tommi Karjalainen on pastori, teologian tohtori ja Suomen teologisen opiston opettaja.
Tommi Karjalainen on pastori, teologian tohtori ja Suomen teologisen opiston opettaja.

Teologisen opiston uusi, 12-osainen kirjoitussarja avaa Raamatun tulkitsemiseen liittyviä periaatteita. Jokaisen jutun yhteydessä kirjoittaja selittää aiheeseen liittyvää Raamatun kohtaa.

Raamatun tulkinta ei ole mitään muuta, kuin sen selvittämistä, mitä teksti itse sanoo. Tämä yksinkertaiselta kuulostava virke on haastava. Voimme lukea Raamattua käsittäen jokaisen sanan merkityksen ja silti jäädä vaille ymmärrystä. Raamattu on rikas kirja, jonka ymmärtäminen ei ole yksinkertainen tehtävä. 

Myös etiopialainen hoviherra koki Raamatun haastavaksi, kun hän luki Jesajaa matkalla Jerusalemista Gazaan. Hän luki ääneen, minkä vuoksi Filippos saattoi kysyä: "Ymmärrätkö myös mitä luet?" (Apt 8:28, 30). Filippoksen kysymykseen kätkeytyy samankaltaisten sanojen sanaleikki, joka suomentuu kehnosti: "Käsitätkö myös mitä käsittelet?" Hoviherra osasi lukea Raamattua – todennäköisesti kreikaksi — mutta tekstin (Jes 53) merkitys ei silti avautunut. Filippoksen tehtävänä oli tulkita mitä teksti sanoo; selittää, että se puhuu Jeesuksesta. Kun hoviherra ymmärsi tekstin todellisen merkityksen, hän oli valmis ottamaan kasteen Jeesuksen nimeen. 

Raamattu ei siis aina avaudu itsestään. Keskeisin este Raamatun ymmärtämiseen liittyy siihen, että se on hengellinen kirja. Joku voi lukea "isoa kirjaa" ja pitää sitä mielenkiintoisena historiallisena fiktiona. Hän saattaa opiskella historiaa, kieliä ja muinaisia Lähi-Idän kulttuureita. Silti hänen lukukokemuksensa jää ontoksi, koska hän ei käsitä mitä hän käsittelee. Vaikka hän älyllisellä tasolla käsittäisi Raamatun jokaisen ajatuksen, jonkun täytyy avata hänen hengelliset silmänsä. Parhaiten tämä tapahtuu seurakunnan keskellä (Lk 24:31, 45).

Hengellinen herääminen itsessään ei ole tae Raamatun oikeasta ymmärtämisestä. Pyhä Henki kyllä avaa Raamattua, mutta jo varhaisen seurakunnan ristiriidat osoittavat, että tämä ei aina johda samaan tulkintaan. Väite, että joku voisi tyhjentävästi ymmärtää Raamattua, on korskea ajatus. Se madaltaa Raamatun inhimilliseksi kirjaksi ja asettaa ihmisen Raamatun yläpuolelle. Inhimillisen voimme käsittää, jumalallista emme täysin koskaan. Silti se, että hän on kumartunut meidän puoleemme ja puhunut meille, velvoittaa meitä selvittämään, mitä hän on tarkoittanut sanoa. Tämä on kutsu sekä ymmärtää Raamattua paremmin että tuntea Jumalaa syvemmin.

Puolustus vai peruste?

Raamatun arvovaltaa puolustellaan usein 2 Pt 1:20–21 avulla. Tämä ei kuitenkaan ole Pietarin tekstin ensisijainen merkitys, mikä voidaan todeta kahdesta seikasta. Ensinnäkin se profetia, mistä Pietari puhuu, ei ensisijaisesti liity Uuteen testamenttiin. Ilmaisu "Raamatun profetia" varhaisessa kristillisyydessä tarkoitti nimenomaan Vanhaa testamenttia. Toisekseen, Pietari ei niinkään puolusta Raamatun arvovaltaa kuin sen perusteella kumoaa sellaisen opetuksen, joka kiistää Jeesuksen paluun.

Jeesuksen paluu (1:19; 3:4) oli väitetysti vain "viekkaasti sommiteltu taru" (1:16). Jos Jeesus ei ollut Jumalan osoittama kuningas, hän ei palaisi takaisin tuomitsemaan ihmiskuntaa. Näin ollen uskovat voisivat elää kuin pyyt pellossa? Jo kirjeen alusta Pietari kumoaa tämän mielettömyytenä ja edellyttää moraalista elämää (1:5–7).

Jeesuksen majesteettisuus on yhtä kiistaton kuin hänen tuleva paluunsa. Pietarin kaksoistodistus, Raamatun profetia ja apostolien silminnäkijälausunto, toimivat väitteen vakuutena. Hän todistaa Jumalan paljastaneen apostoleille Jeesuksen majesteettiuden (Mt 17): "tämän äänen me kuulimme tulevan taivaasta, kun olimme hänen kanssaan pyhällä vuorella" (1:17–18). Tämän lisäksi Pietari muistuttaa, että Raamatun profetiat eivät ole taruja koska Jumala sekä puhui profeetoille että ohjasi heitä puheensa tulkinnassa (1:20). Jumala itse "kantaa" oman sanansa, kuten Pietari kolmesti käyttää samaa sanaa (kr. ferō), jonka olen korostanut kursiivilla: taivaasta kantautui ääni joka kertoi siitä kuka Jeesus on (1:17); yksikään profetia ei koskaan ole tullut ihmisten aloitteesta (1:21); profeetat välittivät Jumalan puheen Pyhän hengen johtamina.

Pietarin sanat viittaavat Vanhan testamentin profeetalliseen tekstiin, siihen kuinka Jumala aikoinaan johti Bileamin vastoin tämän suunnitelmaa profetoimaan messiaasta, joka tuomitsisi kansat (4 Ms 24:17). Pietari perustelee, että tästä poikkeavat "profetiat" eivät voi olla lähtöisin Jumalasta; Jumala ei puhu itseään vastaan. Jeesuksen paluu on tuomion päivä. Tämä totuus mielessä uskovien tulee tehdä hyvää siihen saakka, kunnes Jeesus palaa takaisin.

Tommi Karjalainen

Artikkeli on osa Ymmärrätkö myös mitä luet? -sarjaa ja on julkaistu Suomen Viikkolehden numerossa 1/2019. Sarjan seuraavat osat ilmestyvät viikottain tänne