Suomen teologinen opisto on uudistamassa teologisia tutkintoja

23.6.2016


Hannu Lahtinen

Suomen teologinen opisto vastaa Suomen Vapaakirkon työntekijäkoulutuksesta. Koulutuksen rakenne ja sisältö on nyt uudistettu. ”Pastoritutkinto” jää historiaan. Uusi nimi on ”teologinen tutkinto”. Se tehdään jatkossa kolmessa vuodessa nykyisen neljän sijasta. Ennen pastorin valtakirjan saamista on edessä vielä vuoden pituinen ohjattu työssäoppimisjakso.

Koulutusta on annettu Suomen Vapaakirkon hallituksen vuonna 1993 hyväksymän koulutusohjelman mukaisesti. Siihen on tehty vuosien mittaan koko joukko oppiainesisältöihin liittyviä muutoksia ja monimuotokoulutusta toteutetaan nyt eri tavalla kuin koulutusohjelman laatimisen aikoihin. Koulutuksen tavoitteet ja koulutuksen perusrunko ovat kuitenkin pysyneet samoina.

– Tavoitteena on jo vuosikymmeniä ollut tasapainoisten ja henkisesti sekä hengellisesti kypsien työntekijöiden kouluttaminen erityisesti Vapaakirkkoon mutta myös laajemmin vapaakristilliseen kenttään, Suomen teologisen opiston (STO) opintojohtaja Timo Lehikoinen toteaa.

Pastoritutkinnon sisällön ja rakenteen suunnittelijat tekivät  koulutusohjelman aikanaan niin kattavaksi ja monipuoliseksi, että oppijat ovat voineet omaksua kokonaisnäkemyksen seurakuntatyöstä ja suhtautua terveellä tavalla sekä omaan kirkkokuntaansa että myös muihin kirkkoihin ja yhteiskuntaan.

– Tavoitteet pysyvät edelleen samoina. Rakennamme uudistukset olemassa olevan hyvän päälle. Pirstaloituneen ja yhä moniarvoisemman yhteiskunnan keskellä tarvitaan vakaan kristillisyyden edustajia ja kypsiä esikuvia. Aika ja opiskeluympäristö ovat muuttuneet parinkymmenen vuoden aikana ja tarvitsimme koulutuksen mekanismien uusimista koulutustavoitteisiin pääsemiseksi.

Käytännön työ ja oma kasvu

Lehikoisen mukaan koulutusohjelma on täyttänyt asetetut tavoitteet hyvin — paitsi että käytännön työn oppiminen ja teologisten opintojen yhdistäminen on ollut rajallista jo pelkästään opiston sijainnin vuoksi.

– Saamamme opiskelijapalaute on osoittanut, että Raamatun ja teologian asiantuntemus on koulutuksemme vahvuus. Sen sijaan omaksutun tiedon soveltaminen käytäntöön seurakunnissa on jatkuva haaste. Myös opiskelijoiden persoonalliseen ja hengelliseen kasvuun on panostettava opintojen aikana aikaisempaa enemmän.

– Näihin tarpeisiin on yritetty vastata uusilla oppiaineilla, mutta todellinen vastaus edellytti laajempaa uudistusta, Lehikoinen linjaa.

Kiinteä yhteys seurakuntaan

Nelivuotisesta kolmivuotiseksi muuttuva pastorikoulutus on sisältänyt kaksi kahdeksan viikon mittaista työssäoppimisjaksoa. Näistä jaksoista luovutaan.

– Vuoden 2016 alusta voimaan tulleet kansanopistoja koskevat säädökset ovat myös ohjanneet ajatteluamme uuteen suuntaan.Työssäoppimista koskevat määräykset merkitsisivät opiston ja seurakunnan välisen sopimuksen myötä seurakunnilta niin mittavaa ajan ja henkilöresurssien investointia, että se ei vain yksinkertaisesti onnistu.

Työssäoppiminen hoidetaan jatkossa kahdella tavalla. Ensinnäkin kukin opiskelija osallistuu opintojensa aikana aktiivisesti jonkin seurakunnan toimintaan ja vastuuseen. Tämä tapahtuu sovitusti seurakuntien kanssa ja siitä tulee osa opinto-ohjelmaa.

– Osallistuminen jonkin seurakunnan elämään on pakollista. On selvää, että emme saa tätä toimimaan heti syksystä alkaen, mutta rakennamme yhteydet seurakuntaverkostoon vuoden aikana ja saamme seurakunta-aktiivisuuden toteutumaan kaikille vuosikursseille syksyn 2017 alusta.

Opistosta siirrytään työssäoppimisjaksolle

Vapaakirkon valtakirjaan tähtääville opiskelijoille opintojen jälkeinen vuosi on niin sanottu työssäoppimisjakso. Se toteutetaan ohjatusti paikallisten seurakuntien, Vapaakirkon kotimaantyön, nuorisotyön ja STO:n yhteistyönä erillään päätoimisista opinnoista.

– Ohjatun työssäoppimisen suorittaminen on edellytyksenä valtakirjan saamiselle. Työssäoppimisjakson tavoitteet, sisältö ja toteuttamismenetelmä laaditaan edellä mainittujen tahojen yhteistyönä kevääseen 2017 mennessä, jonka jälkeen ensimmäiset opiskelijat ohjataan uuteen  käytäntöön.

Lehikoinen huomauttaa, että opisto ei kutsu tutkintoa enää pastoritutkinnoksi, vaan sen nimeksi tulee teologinen tutkinto.

– Vaikka seurakuntayhteyttä lisätään opintovuosiin, työoppimista kartutetaan varsinaisesti opistovuosien jälkeen. Se tehdään ohjatussa ympäristössä sellaisen ohjaajan tukemana, joka kykenee ammatilliseen ohjaamiseen.

Joitakin kurssitarjontaan aiemmin sijoitetuista asioista käydään myös läpi vasta työssäoppimisvuonna.

– Tässä järjestelmässä on myös se etu, että voimme suunnitella työssäoppimisvuoden juuri niin kuin itse haluamme irrallaan kansanopistojärjestelmästä. Uusi käytäntö palvelee myös toisista kirkoista tulevia opiskelijoita. Opisto tarjoaa heille tasokkaan teologisen tutkinnon ja heidän oma kirkkonsa määrittelee ja hoitaa sitten jatkon ja työntekijävaltakirja-asiat omien ehtojensa mukaisesti.

Mentorit astuvat opiskelijoiden rinnalle

Koulutusuudistus tuo tullessaan opiskelijoiden mentoroinnin. Tarkoitus on, että kutakin opiskelijaa ohjataan persoonalliseen ja hengelliseen kasvuun yksilöllisesti.

– Mentorointi näyttelee merkittävää osaa koulutustavoitteiden saavuttamisessa. Henkilökohtaisen kasvun tukeminen, opintojenaikaiset sisäiset prosessit ja itsetuntemuksen vahvistaminen ovat tekijöitä, joiden hyvin hoitaminen kantaa työntekijää tulevina vuosina.

Jokainen opiskelija saa mentorin koko koulutuksen ajaksi. Mentoroinnista vastaavat siihen nimetyt henkilöt. Opiston opettajat eivät pääsääntöisesti toimi mentoreina.

– Tällä hetkellä meillä ei ole vielä tarpeeksi mentoreita. Siirrymme mentorointiin portaittain ylemmästä vuosikurssista alkaen.

Vuosi 2016 on siirtymävuosi

Talossa jo oleville opiskelijoille seuraava lukuvuosi merkitsee joustavaa siirtymistä uuden opetussuunnitelman rytmiin.

– Pastoriopintojen muutoksilla on luonnollisesti myös vaikutuksia kaksivuotisiin lähetystyö- ja nuorisotyötutkintoihin.

– Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että opiston opiskelijat saavat jatkossa nykyistä monipuolisemman kurssitarjonnan ja heidän omaehtoiset valinnanmahdollisuutensa paranevat. Emme ole myöskään unohtaneet miettiä ulkomailla suoritettavia jatko-opintojakaan, Lehikoinen kertoo.

Hannu Lahtinen

Kirjoittaja on Suomen Viikkolehden päätoimittaja.