Raamatun haastavat kohdat 10/22 - Miksi evankelioida, jos Jumala jo tietää, ketkä pelastuvat?

25.12.2015


Tommi Koivunen

Edellinen kirjoitus >>

Kirjoitussarjan pääsivu >>

Seuraava kirjoitus >>

Kaikki meistä ovat joskus painiskelleet Raamatun haastavien kohtien kanssa. Kirjoitussarjassa Suomen teologisen opiston opettajat jakavat omaa pohdintaansa ja kamppailuaan jakeiden kanssa, joihin ei välttämättä löydy lopullista oikeaa tulkintaa, mutta joista voimme silti oppia jotakin Jumalan tahdosta meitä kohtaan

Miksi evankelioida, jos Jumala jo tietää, ketkä pelastuvat?

Paavali kirjoittaa efesolaisille: ”Jo ennen maailman luomista hän on valinnut meidät Kristuksessa olemaan edessään pyhiä ja nuhteettomia Kristuksesta Jeesuksesta osallisina. Rakkaudessaan hän näki hyväksi jo edeltä määrätä meidät yhteyteensä, omiksi lapsikseen, Jeesuksen Kristuksen tähden.” (Ef. 1:4–5)

Tekstin äärellä herää useitakin kysymyksiä, joista keskeisin on kysymys edeltä määräämisestä. Onko Jumala niin kaikkitietävä ja kaikkivaltias, ettei ihminen voi vastustaa hänen pelastavaa tahtoaan?Jos Jumala on päättänyt pelastaa jonkun, tekeekö hän sen vaikka väkisin? Eihän kukaan voi vastustaa Jumalan tahtoa, eihän? Tästä edeltä määräämisestä seuraa luonnollisesti uusi kysymys: Mitä hyötyä on nähdä vaivaa, jotta ihmiset tulisivat uskoon, jos Jumala on jo ”edeltä määrännyt” ne, jotka pelastuvat? 

Lähestyn kysymystä ääripäiden kautta todetakseni, ettei kumpikaan niistä tyydytä minua. En voi hyväksyä ajatusta, että Jumala toimisi ihmisten pelastamisessa täysin suvereenisti, ilman että siihen olisi vaikutusta ihmisten tekemisillä. Antoihan Jeesus itse käskyn mennä kaikkeen maailmaan, julistaa evankeliumia ja tehdä opetuslapsia. Toisaalta en voi hyväksyä toistakaan ääripäätä — että ihmisten pelastuminen on vain ihmisten taidollisuuden varassa. Hyväksyn siis sekä Jumalan kaikkivaltiuden että ihmisen vastuun.

Valinta kohdistuu pelastajaan

Mitä siis teemme itse tekstin kanssa? Itse painotan sanaa ”Kristuksessa” enkä sanaa ”meidät”. Uskon, että Jumalalla ei ole pitkää listaa kaikista maailman ihmisistä, joista hän sitten valitsee ne, jotka hän pelastaa. Ajattelen, että valinta kohdistuu Kristukseen — Jumala on valinnut Poikansa Jeesuksen. Hän ei ole valinnut ihmisiä, jotka hän pelastaa, vaan hän on valinnut Poikansa, jonka kautta hän pelastaa. Valinta ei kohdistu pelastettaviin vaan pelastajaan. Jeesus on tuo Jumalan valittu. Jokainen, joka hänet valitsee, on Jeesuksessa, Jumalan valitussa, ja siksi pelastettu.

Luen samalla tavalla myös jakeen viisi. En painota vain sanaa ”meidät” vaan sanoja ”meidät yhteyteensä”. Jumala varmasti ”Jeesuksen Kristuksen tähden” ottaa omaksi lapsekseen jokaisen, joka on ”Kristuksesta Jeesuksesta osallinen”. Ajattelen, ettei Jumala ensisijaisesti valinnut niitä, jotka pelastuvat, vaan hänet, joka pelastaa. Hän on valinnut Poikansa Jeesuksen, jotta yksikään ei hukkuisi. Meidän tulee edelleen kaikin tavoin julistaa evankeliumia, jotta monet voisivat valita olla ”valittuja” Jeesuksessa.

Tommi Koivunen

Kirjoittaja on pastori ja Vapaakirkon nuorisotyönjohtaja, joka vierailee Suomen teologisessa opistossa tuntiopettajana.