Joining Hands for Mission -matkapäiväkirja 1/3 - Uusia Jeesuksen ystävien yhteisöjä? Kyllä, kiitos!

7.7.2015

Kenno Leier, Sami Westerholm ja Tommi Ahonen matkalla
Kenno Leier, Sami Westerholm ja Tommi Ahonen matkalla
Simo Lintinen, Sami Westerholm ja Janis Cukurs työskentelemässä
Simo Lintinen, Sami Westerholm ja Janis Cukurs työskentelemässä
Seurakunnanistuttajat Lars Torp ja Tommi Ahonen
Seurakunnanistuttajat Lars Torp ja Tommi Ahonen
Saksan Vapaakirkon entinen seurakunnan-istutustyönjohtaja Dietrich Schindler (kuva: livenet.de)
Saksan Vapaakirkon entinen seurakunnan-istutustyönjohtaja Dietrich Schindler (kuva: livenet.de)

Janis Cukurs

Kristiansandissa Norjassa pidettiin 15.–18.6. seurakunnanistutusaiheinen tapahtuma Joining Hands for Mission in Europe 2015. Tapahtuman järjestäjä ja taustayhteisö oli International Federation of Free Evangelical Churches (IFFEC), jonka  jäsenyhteisöjä  Suomessa ovat Suomen Vapaakirkko sekä Missionskyrkan. Tämä on kolmiosaisen matkapäiväkirjan ensimmäinen osa. Toinen osa on luettavissa täällä ja kolmas täällä.

IFFEC:n vuoden 2015 näkynä oli innostaa ja varustaa kirkkokuntia uusien seurakuntien perustamiseen. Tämä toteutui kohdallamme. Me (Sami Westerholm, Simo Lintinen, Janis Cukurs, Tommi Ahonen ja Kenno Leier) innostuimme ja varustauduimme. Loimme uusia ystävyyksiä, opimme uusia asioita ja kuulimme innoittavia kertomuksia uusien seurakuntien istuttamisesta Euroopassa.

Tapahtuman viimeisenä päivänä keskustelimme aiheesta: ”Mitä otat mukaasi tapahtumasta?”  Yksimielisesti totesimme, että otamme mukaan ainakin tämän: usko ja vakuuttuneisuus seurakuntien istuttamisen tarpeellisuudesta ja mahdollisuudesta Euroopassa ja myös Suomessa.

Uudet seurakunnat etunenässä

Tapahtuman yksi keskeisistä teemoista oli seurakuntien moninkertaistuminen. Elinvoimainen ja kasvava seurakunnanistutusliikehdintä perustuu moninkertaistumiseen eikä pelkkään lisääntymiseen.

Saksan Vapaakirkon entinen seurakunnanistutustyönjohtaja Dietrich Schindler havainnollisti tätä kertomalla omista isovanhemmistaan, jotka olivat jättäneet jälkeensä 150 jälkeläistä viidessä sukupolvessa. Tämä tietenkin tarkoitti sitä, että jokainen sukupolvi synnytti paljon lapsia; tämä ei ollut Dietrichin isovanhempien suoranainen vaan välillinen aikaansaannos, jossa jokainen sukupolvi synnytti lisää jälkeläisiä.

Sama näkyy myös seurakunnanistutuksen tilastoissa: Euroopassa vuosien 2005–2015 aikana 10 kirkkokuntaa on istuttanut yhteensä yli 120 uutta seurakuntaa. Tutkimuksen mukaan nimenomaan uudet seurakunnat ovat ylivoimaisesti ahkerimpia lisääntymään istuttamalla pian oman syntymisensä jälkeen jälleen uusia seurakuntia.  

Taksikuski, pastori vai seurakunnanistuttaja?

Tapahtuman aikana tutustuin norjalaiseen seurakunnanistuttajaan Lars Torpiin,  joka on kaksi vuotta sitten aloittanut yhdeksän hengen tiiminsä kanssa uuden seurakunnan Lillesandissa. Larsilla on vaimo ja viisi lasta. Hän on pastori ja opettaja sekä ajaa ansiotyönä taksia paikkakunnalla. Hän ei saa uudesta seurakunnastaan palkkaa, mutta saa taksikuskin työn lisäksi tukea Norjan Vapaakirkosta. 

– Taksikuskina toimiminen ei ole tuottoisaa rahallisesti, mutta se on oiva tapa luoda uusia suhteita kaupungissa, jossa en tunne ketään entuudestaan, Lars linjaa.

Seurakunnanistuttajat ovat Jumalan kutsumia, yrittäjämielisiä ihmisiä, jotka intohimoisesti ja kekseliäästi sitoutuvat uusien opetuslasten tekemiseen ja uusien seurakuntien istuttamiseen. 

Moninkertaistamisen arvoista

Kenno Leier Suomen Vapaakirkosta oli yksi tapahtuman puhujista. Hän nosti puheenvuorossaan esille tärkeän kysymyksen: ”Mitä meidän pitäisi moninkertaistaa?”

Hän totesi, että ystävyytemme Jeesuksen kanssa on tärkein moninkertaistamisen arvoinen asia. Siitä uusien seurakuntien istuttamisessa pohjimmiltaan on kyse: uudet seurakunnat ovat uusien Jeesuksen ystävien yhteisöjä.

Jumala haastoi myös Israelin kansaa (Jesaja 43:18–19) olemaan katsomatta taaksepäin vaan huomaamaan sitä uutta, mitä Jumala oli tekemässä.

Jumala tekee Jeesukselle uusia ystäviä. Hän uudistaa myös meidän ystävyytemme Jeesuksen kanssa. Tekeekö Jumala uutta myös sinun elämässäsi, perheessäsi, työpaikallasi, seurakunnassasi, maassasi? Lähdetkö siihen mukaan?

Janis Cukurs
janis.cukurs(ät)svk.fi - lähetä minulle viesti, jos kirjoitus herätti ajatuksia

Kirjoittaja on Suomen teologisen opiston monimuotokoulutusvastaava ja Suomen Vapaakirkon seurakunnanistutustyöryhmän puheenjohtaja.

Mikä on IFFEC? 

Vapaakirkkojen kansainvälinen liitto (IFFEC) on virallisesti perustettu vuonna 1948 tähtäimessä erityisesti maailman evankeliointi ja paikallisten seurakuntaliittojen vahvistaminen. Tänä päivänä IFFEC on kasvava Kristukseen sitoutunut 27 kirkkokunnan maailmanlaajuinen verkosto, joka tahtoo tuoda kunniaa Jumalalle palvelemalla maailman kirkkokuntia niiden pyrkimyksissä varustaa ja kehittää terveitä paikallisseurakuntia.

Syksyllä 2016 on Suomen Vapaakirkon vuoro isännöidä IFFEC:n maailmanlaajuista teologista konferenssia Tampereella (19.–23.9.) Suomen teologisen opiston uusissa tiloissa.