Seurakunta ajan murroksessa 4/4 - Mitä voimme oppia Jeesuksen tavasta kohdata ihmisiä?

6.11.2014


Tomi Vaahtera

Matt 15:30, “Hänen luokseen tuli paljon kansaa mukanaan rampoja, sokeita, raajarikkoja, mykkiä ja monia muita. Heidät asetettiin hänen eteensä ja hän paransi heidät.

Jeesus veti ihmisiä puoleensa ottamalla heidät huomioon kokonaisvaltaisesti, eikä pyrkinyt syyllistämään ihmisiä heidän tarpeidensa vuoksi. Hän kohteli jokaista arvokkaasti ja kunnioittavasti.

Ihmisillä on erilaisia tarpeita: hengellisiä, henkisiä, fyysisiä, tunneperäisiä (emotionaalisia), älyllisiä ja sosiaalisia tarpeita. Kuinka me voisimme vastata näihin tarpeisiin. Jeesuksen tahto on, että seurakunta (=me, sinä ja minä) olisi paikka, missä haavoittuneet, toivonsa menettäneet, epäonnistuneet, masentuneet, turhautuneet ja hämmentyneet ihmiset voivat löytää rakkautta, hyväksyntää, ohjausta ja rohkaisua. Toki tähän yhteyteen on hyvä lisätä voimalliset teot, joita Jeesus teki mm. parantamalla sairaita.

Huhu lähtee kiertämään. Kaikki arvaa, mitä siitä seuraa. Pitää rakentaa suurempi kirkko tai kokoontumispaikka.

 

Tällainen elämäntapa vaatii rakkaudesta kumpuavaa uhrautuvaisuutta. En voi enää elää itsekeskeisesti. Ympärilläni on ihmisiä, joilla on todellinen hätä. Kun Jeesukselle tuli ihmisiä sääli, ei hän säälitellyt, vaan se sai hänet antamaan itsensä heille. Sitä on todellinen evankeliointi.

Jeesuksen luokse tuotiin aviorikoksesta kiinni jäänyt nainen. Kertomus löytyy Johanneksen evankeliumin luvusta 8.

2 Varhain aamulla hän tuli taas temppeliin. Hänen luokseen kerääntyi ihmisiä suurin joukoin, ja hän istuutui ja opetti heitä.

3 Kesken kaiken toivat lainopettajat ja fariseukset paikalle naisen, joka oli joutunut kiinni aviorikoksesta. He asettivat hänet Jeesuksen eteen 4 ja sanoivat: "Opettaja, tämä nainen on avionrikkoja, hänet tavattiin itse teossa. 5 Mooses on laissa antanut meille määräyksen, että tällaiset on kivitettävä. Mitä sinä sanot?" 6 He puhuivat näin pannakseen Jeesuksen koetukselle ja saadakseen sitten aiheen syyttää häntä.

Mutta Jeesus kumartui ja kirjoitti sormellaan maahan. 7 Kun he tiukkasivat häneltä vastausta, hän suoristautui ja sanoi: "Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven." 8 Hän kumartui taas ja kirjoitti maahan. 9 Jeesuksen sanat kuultuaan he lähtivät pois yksi toisensa jälkeen, vanhimmat ensimmäisinä. Kansan keskelle jäi vain Jeesus ja nainen. 10 Jeesus kohotti päänsä ja kysyi: "Nainen, missä ne kaikki ovat? Eikö kukaan tuominnut sinua?" 11 "Ei, herra", nainen vastasi. Jeesus sanoi: "En tuomitse minäkään. Mene, äläkä enää tee syntiä."

Millaiset asiat korostuvat tästä kertomuksesta?

  • Fariseusten asenne (naisiin) - miestä ei tuotu, vaikka Mooseksen lain mukaan kumpikin olisi pitänyt kivittää.
  • Kivet, joita heitämme, erilaiset asenteet
  • Jeesus ei tuominnut, mutta antoi mahdollisuuden muutokseen
  • Nainen tuotiin Jeesuksen tykö
  • Annammeko seurakunnissamme tilaa erilaisille ihmisille tulla Jeesuksen tykö?

Myös Jeesuksen tavalla opettaa oli merkitystä, mutta en puutu siihen tässä alustuksessa. Yhteenvetona Jeesuksen vaikutuksesta voidaan todeta, että evankeliumissa on kyse hyvästä uutisesta, joka muuttaa ihmisen. Jeesus ei sanonut: olen tullut, jotta teillä olisi uskonto, vaan jotta teillä olisi elämä.

Pohdittavaa

Alla on jotakin kysymyksiä ja pohdintoja, joita voit käyttää itse tai yhdessä muiden kanssa, esimerkiksi pienryhmässä tai kahvipöydässä:

  • Millaiset haasteet tämän päivän yhteiskunta aseettaa seurakunnallesi toimintakulttuurille?
  • Miten seurakuntasi voisi olla toteuttamassa oikeudenmukaisuuden niiden ihmisten elämässä, jotka itse eivät voi siitä huolehtia? mm. Ps 99 sekä profeettojen julistus VT:ssa
  • Annammeko ympäröivän yhteiskunnan muokata meitä vai olemmeko vaikuttajia ympäristööme?
  • Vaikka pidämmekin Raamattua Jumalan ihmiselle välittämänä arvovaltaisena tekstinä, emme voi vaatia ei-kristittyjä noudattamaan Raamatun normeja tai välttämättä edes perustella Raamatulla omia eettisiä ja moraalisia arvojamme. Raamattu ei ole tänä post-modernina aikana ihmisille normatiivinen elämän ohjekirja. Tärkeämpää voisi olla näyttää maailmalle elävän esimerkin (so. elämämme) kautta mallia sen kaltaisesta elämästä, jolla on merkitystä ja vaikutusvaltaa ja jossa näkyy Raamatusta kumpuavat eettiset ja moraaliset arvot.

Tomi Vaahtera

Kirjoittaja on Suomen teologisen opiston opettaja.