Sukupuolisuus, seksuaalisuus ja Jumalan tahto 1/4

12.8.2014


Markus Nikkanen

Tämä on neljästä artikkelista koostuvan kirjoitussarjan ensimmäinen artikkeli, joka perustuu Markus Nikkasen pitämään opetukseen Kiponniemessä keväällä 2014.

Artikkelisarjan toinen osa >>
Artikkelisarjan kolmas osa >>
A
rtikkelisarjan neljäs osa >>

Suomalaisen yhteiskunnan näkemys sukupuolisuudesta ja seksuaalisuudesta on muuttunut rajusti viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana.

Muistan vieläkin kaveripiirini reaktiot kun TV-sarjoihin ilmestyivät ensimmäiset homoseksuaalit. Kuinka tällaista voitiin esittää Suomen TV:ssä?

Muistan myös ensimmäisen YLE:n homoillan, jossa kristitty henkilö luki ääneen Roomalaiskirjeen ensimmäistä lukua. Kun hän pääsi 23. jakeen loppuun, joku vastakkaisen näkemyksen edustajista kysyi kovaäänisesti: ”Olemmeko me mielestäsi matelijoita?” Keskustelu tuntui vaikealta jo silloin.

Nyttemmin koko läntisen maailman yli pyyhkinyt suvaitsevaisuuden tuuli on tehnyt seksuaalivähemmistöjen tarpeista orjuuden poistamiseen verrattavia tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuuskysymyksiä, joita ei sovi kyseenalaistaa.

Aikoinaan homoseksuaalisuus myytiin suomalaisille biologisena todellisuutena, johon yksilö itse ei kyennyt vaikuttamaan. Nyt tuosta argumentista on hiljalleen luovuttu, jotta voitaisiin puhua valinnan vapaudesta. Kummallista kyllä, heteroseksuaalin on mahdollista tulla kaapista ulos, mutta homoseksuaali ei voi eheytyä heteroseksuaaliksi. Uusi suvaitsevaisuus suvaitsee vain tiettyjä asioita.

Omaa näkemystä muodostamassa

Miten me vapaakirkolliset muodostamme oman kantamme sukupuolisuuteen ja seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä? Kuinka suuren painoarvon annamme iltapäivälehdistön lööpeille? Missä määrin teemme todellista tutkimustyötä, ja kuinka paljon reaktiomme johtuvat turvattomuudesta tai pelosta?

Entä millä eväillä lähestymme Raamattua? Pyrimmekö löytämään sieltä vain tukea jo muodostamallemme mielipiteelle vai annammeko Sanan lukea ja muuttaa meitä tarvittaessa?

Vaikka tämän artikkelisarjan ensimmäinen osa sisältää jonkin verran taustoittavaa tietoa muilta tieteenaloilta, pääpaino sarjassa on Raamatun tekstien tarkastelemisessa omassa kontekstissaan, jotta meille muodostuisi käsitys Jumalan tahdosta suhteessa sukupuolisuuteen ja seksuaalisuuteen. Tätä tietoutta pyrimme sitten kukin itse soveltamaan seurakuntakontekstin vaikeisiin pastoraalisiin kysymyksiin.

Sarja etenee siten, että kahdella ensimmäisellä kerralla puhumme sukupuolisuudesta, kolmannella seksistä ja avioliitosta, ja neljännellä homoseksuaalisuudesta.

Mitä sukupuolisuudella tarkoitetaan?

Sanakirjamääritelmän mukaan sukupuolisuudella tarkoitetaan sitä, että ihminen on joko mies tai nainen. Nykytietomme mukaan sukupuolisuus rakentuu biologisten ja sosiaalisten osatekijöiden summana.

Yksilön biologinen sukupuoli määräytyy niin sanotun SRY-geenin perusteella, joka käynnistää testosteronin tuotannon ja kivesten kehittymisen. Henkilö, jolta SRY-geeni löytyy, on mies. Biologinen sukupuoli on epävarma vain siinä harvinaisessa tapauksessa, että henkilö on genetiikaltaan todellisesti XX/XY-mosaiikki eli todellinen hermafrodiitti.

Yksilön sosiaalista sukupuolta määrittää yhteisön käsitys sukupuolinormistosta: miten naiset ja miehet pukeutuvat, toimivat ja käyttäytyvät?

Esimerkiksi Tiimarin toissa talvena julkaisema konservatiivinen joulukuvasto herätti suomalaisessa yhteiskunnassa niin kiivaan vastalauseen, että kuvaston sinisiin puetut pikku pojat ja nukeilla leikkineet tytöt vaihtuivat nopeasti vastaamaan nyky-yhteiskunnan sukupuolinormistoa, jossa eri sukupuolta edustavat lapset leikkivät yhdessä erilaisilla leluilla. Sukupuolinormisto onkin luonteeltaan muuttuva asia toisin kuin biologinen sukupuoli.

Mikä erottaa miehen ja naisen toisistaan?

Sukupuolielinten, ruumiinrakenteen ja hormonaalisten erojen lisäksi tiedämme, että miesten ja naisten aivojen rakenne on erilainen. Siitä ei kuitenkaan olla varmoja, mitä tällainen rakenteellinen ero merkitsee.

Vuonna 2003 Suomessa julkaistiin kiistanalainen kirja, Olennainen ero — totuus miehen ja naisen aivoista, jossa Simon Baron-Cohen esitti, että naisten aivoille tyypillistä olisi empatisoituminen miesten aivojen systematisoidessa. Baron-Cohenin mukaan autismi ja asperger ovat äärimmäisiä muotoja miehen aivoista.

Baron-Cohenin tutkimusta on kritisoitu selektiiviseksi ja liian pieneksi otannaltaan. Kaiken lisäksi tutkijat väittelevät siitä, johtuvatko Baron-Cohenin mainitsemat erot todella genetiikasta vai ovatko ne sosialisaation tulosta.

Pystymmekö siis sanomaan mitään varmaa naisten ja miesten eroista selkeitä fyysisiä eroja lukuun ottamatta? Ja tarkoittaako selkeiden erojen puuttuminen sitä, että kukin voi itse päättää, mitä naiseus ja mieheys ovat?

SETA:n nettisivujen mukaan sukupuolisuus riippuu henkilön omasta kokemuksesta: yksilöt voivat kokea olevansa miehiä tai naisia, jotakin siltä väliltä tai ajatella itsensä kokonaan sukupuolettomiksi. SETA:n piirissä mieheys ja naiseus nähdäänkin ahtaina kategorioina, joita tulisi purkaa: yksilön sukupuoli ei määräydy syntymässä vaan voi muuttua ihmisen koko elämän ajan.

SETA:n markkinoima käsitys sotkee pahasti sukupuolisuuden ja seksuaalisen suuntautumisen käsitteet. Lisäksi se niputtaa biologisen ja sosiaalisen sukupuolen tavalla, joka on kestämätön. Moisen käsitesotkun seurauksena monet tulevat ostaneeksi sian säkissä ja ovat epävarmoja sukupuolisuutensa suhteen.

Reaktioita turvattomuuden pohjalta?

Edellä mainitun kaltainen epävarmuus ja epäselvyys on aiheuttanut monissa kristityissä vastareaktion, jossa on yritetty palata raamatullisena pidettyyn sukupuolikäsitykseen.

Harmillisesti tämä on tarkoittanut monille meistä muinaisessa kreikkalais-roomalaisessa yhteiskunnassa vallinneen patriarkaalisen sukupuolinormiston omaksumista: nainen pitää huolta kodista miehen toimiessa näkyvässä roolissa julkisella sektorilla.

Esimerkkejä tällaisesta reagoimisesta ovat niin Suomen Luther-säätiön kannanotot kuin netistä ilmaiseksi ladattava amerikkalaisten teologien, John Piperin ja Wayne Grudemin kirjoittama Recovering Biblical Manhood and Womanhood.

Mutta mitä Raamattu todella opettaa sukupuolisuudesta? Onko naiselle ja miehelle annettu luomisessa erilaiset roolit kuten Piper ja Grudem esittävät? Antaako Raamattu miehelle johtoaseman ja naiselle paikan hellan ääressä? Miten nainen ja mies eroavat toisistaan? Entä miten kristittyjen tulisi reagoida niin sanottuun sukupuolineutraaliin kasvatukseen? Tästä jatkamme ensi kerralla. 

Seuraava sarjan ertikkeli ilmestyy 18.8.2014

Markus Nikkanen

Kirjoittaja on Turun vapaaseurakunnan pastoritiimin jäsen ja on toiminut Suomen teologisen opiston lyhytkurssien opettajana.