Miksi musiikkityylit aiheuttavat eripuraisuutta?

11.4.2014


Tomi Vaahtera

Nykyajan seurakuntaelämän mullistavimpia asioita on ollut Jumalan ylistyksen ja palvonnan musiikillinen esiin puhkeaminen. Tosin tämä on ollut myös suurimpia kiistan aiheita.

Nuorempi sukupolvi elää toisenlaisessa musiikkimaailmassa kuin vanhempi polvi. Aika muuttuu ja musiikki eri tyyleineen sen mukana. Toisaalta joillekin vanhoille musiikkityyleille löytyy aina oma vannoutunut ja uskollinen kannattajakuntansa.

Tässä artikkelissa pohditaan joitakin syitä musiikkityylien synnyttämään eripuraisuuteen seurakunnissa.

1. Mieltymykset

Meillä kaikilla on omat musiikilliset mieltymyksemme, mikä sinänsä ei ole ongelma, mutta helposti ajattelemme ensin omia intressejämme.

Sen sijaan, että pidämme kiinni vanhoista musiikkitottumuksistamme seurakunnassa, voisimme kysyä: palveleeko käyttämämme musiikki seurakuntamme missiota? Edistääkö se Jumalan valtakuntaa?

Meidän tulisi kyetä vastaamaan näihin kysymyksiin seurakunnissamme, jotta voisimme kulkea oikeaan suuntaan Jumalan armon ja rakkauden ohjaamina ja ennen kaikkea saavuttaa uusia ihmisiä myös musiikin keinoin.

2. Omakohtaisuus

Kuuntelemme saarnoja, mutta lauluja ”suoritamme” itse. Koska olemme lauluissa itse mukana, olemme niiden suhteen herkempiä.

Haluamme musiikin istuvan juuri omaan persoonallisuuteemme ja temperamenttiimme. Haluamme tuntea olomme kotoisaksi siinä mitä teemme.

3. Tunnesidonnaisuus

Musiikki ymmärretään myös sanattomana kielenä, mikä osaltaan vaikuttaa kiistojen syntymiseen. Tunnemme joitakin musiikin kieliä paremmin kuin toisia. Kun esimerkiksi olemme oppineet vuosien mittaan arvostamaan tietyn tyyppisen musiikin merkitystä ja nyansseja, olemme saaneet siitä myös rikkaita ja merkityksellisiä kokemuksia.

Vaikka osaisimme monia eri kieliä, niin omaan äidinkieleen liittyy kuitenkin vahvimmat tunnesiteet. Myös musiikissa erilaiset tyylilajit ruokkivat meissä omanlaisiaan tunteita.

4. Moraaliset arvot

Joskus rinnastamme musiikin moraalisiin arvoihin ja ominaisuuksiin. Saatamme luokitella tietyn musiikkityylin sen pohjalta, minkä kaltaisia moraalisia arvoja se edustaa tässä maailmassa.

Mitä voimakkaammin liitämme moraalisia arvoja tiettyyn musiikkityyliin (esimerkiksi rock-musiikki erilaisine alalajeineen), sitä vaikeampi meidän on hyväksyä sitä kristilliseen kontekstiin.

5. Mielleyhtymät

Musiikki laukaisee meissä mielleyhtymiä, assosiaatioita, jotka voivat olla sekä hyviä että huonoja. Musiikki, joka rakentuu sävelistä, rytmistä ja soinnuista, voi saada tunteemme värisemään ja alitajuntamme reagoi erilaisiin muistoihin menneisyydessämme, johon tietty musiikki tai kappale liittyy.

Rap-musiikki voi puhua jollekulle (vrt. musiikin kielellinen merkitys) saastuneista kaupunginosista ja jengeistä.

Saksofoni voi tuoda mieleen tanssilattiat tai eroottiset tunteet ja kokemukset. Jotkut laulut taas tuovat hyviä muistoja rakkaista ihmisistä, uskoon tulemisesta ja niin edelleen.

6. Äänenvoimakkuus

Kova volyymi yhdistetään usein nykyaikaiseen musiikkiin. Nuoremmat voivat kuunnella musiikkia kovemmalla volyymilla kuin ne, joilla on ”vaihdevuosikorvat”. Jos musiikki tuntuu liian kovaääniseltä, olet liian vanha.

Ihmisen kuuloaisti heikkenee iän myötä ja vanhoilla ihmisillä erityisesti korkeat äänitaajuudet (diskantti) häviävät, mutta matalat äänitaajuudet (basso) korostuvat.

Itse en ole esimerkiksi kuullut enää moneen vuoteen heinäsirkkojen sirkutusta, vaikka en luokittelekaan itseäni vielä vanhaksi. Mutta juuri tämän vuoksi vanhemmille ihmisille nykyaikainen, varsinkin kovaa soitettu musiikki bassoineen ja rumpuineen, on melkoista puuroa heidän korvilleen. Tämä on nuorempien hyvä ymmärtää.

Tuoreen espanjalaistutkimuksen mukaan nykyinen popmusiikki soi kovaa ja kuulostaa samalta. Tutkijoiden mukaan musiikin ääniväripaletti on kutistunut ja musiikki on yhä homogeenisempaa eli soinnut ja melodiat ovat jatkuvasti vähentyneet viimeisen 50 vuoden aikana. Samanaikaisesti  musiikintuottajat ovat nostaneet  musiikin äänitysvolyymia, jolloin kappale kuulostaa kovemmalta kuin muut, vaikka se toistetaan samalla volyymilla.1

7. Perinteet

Syvemmällä tasolla musiikki tuo mukanaan perinteitä. Musiikki liittyy omaan kulttuuriperinteeseemme ja elämänkaareemme. Jos sormeilemme näitä perinteitä, on se sama kuin ravistelisimme arvoja, jotka ovat lähellä sydäntämme. Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä merkittävämmiksi nämä perinteet tulevat.

Musiikilla on suuri merkitys ihmisen elämässä. Musiikki on myös Jumalan antama lahja meille. Annetaan sen kukoistaa seurakunnissamme rikkaana erilaisine tyylilajeineen ja keskitytään olennaiseen eli Jumalan kiitokseen ja ylistykseen sekä ihmisten tavoittamiseen.

Tomi Vaahtera

Kirjoittaja on Suomen teologisen opiston opettaja.

1Helsingin Sanomat 26.7.2012