Jumalan suuri kertomus 9/11 - Seurakunta: Jumalan edustusto ajassamme

16.1.2013


Simo Lintinen

Suuri kertomuksemme jatkuu. Puhumme nyt seurakunnasta.

Uusi testamentti käyttää seurakunnasta sanaa ekklesia. Sana on peräisin kreikkalaisesta arkisesta ja maallisesta sanastosta.  Voimme vain arvailla, miksi Jeesus ottaa käyttöön ”maallisen” sanan ekklesia ilmaisemaan sitä uutta yhteisöä, jonka hän perusti ja jota hän yhä rakentaa. Miksi ekklesia sai oikeuden edustaa Jumalan valtakuntaa? (Matt. 16:19;  Luuk. 29:28–30). 

On siis huomionarvoista, että Jeesus ei käyttänyt uudesta yhteisöstä sanaa synagogos, synagoga, vaan otti käyttöön uuden sanan, joka oli kaikkialla hellenistisessä maailmassa tuttu arkisesta elämästä.

Sana ekklesia viittaa kaupungin hallinnon kutsumaan kansankokoukseen, kaupungin ihmisiin, jotka kutsuttiin torille päättämään kaupungin asioista. Ekklesiassa olivat äänivaltaiset vapaat kansalaiset koolla. Orjilla ei ollut oikeutta kuulua ekklesiaan. Ekklesia päätti asioista, se sääti lait.Esimerkiksi: jos lähdettiin sotaan tai tehtiin sosiaalinen uudistus, niin ekklesia päätti siitä.

Kuka tahansa voi vastata kutsuun

Nyt Jeesus kutsuu esiin oman ekklesiansa, oman kansankokouksensa. Tässä sanassa on valmis ja vahva esiymmärrys, joka irtaantuu siihenastisesta uskonnollisesta järjestelmästä. Se ei ole juutalaiseen tai uskonnolliseen asiayhteyteen liitetty sana. Ehkä juuri tämä onkin syy siihen, että Jeesus valitsi juuri tämän nimen.

Jeesuksen ekklesia puhuu siitä, että siinä kutsutaan esiin uusi, täysivaltainen kansa toteuttamaan ja jatkamaan Jumalan pelastussuunnitelman toteuttamista.

Ekklesia ei ole siksi jatkettua juutalaisuutta. Se on uusi yhteisö, uusi rakenne. Sillä ei ole kotipaikkaa eikä annettua uskonnollista muotoa.  Ekklesiaa perustettaessa mukaan ei tule monimutkaisia ja outoja uskonnollisia tapoja, menneiden polvien muokkaamia. Kuka tahansa missä tahansa voi vastata Jeesuksen kutsuun ja liittyä uuteen ekklesiaan — ja tulla täysivaltaiseksi toimijaksi kutsun kuultuaan.

Ekklesia soveltuu kaikkialle ja se muokkautuu eri kulttuurien ilmaisutapaan. Ekklesiaa ei tunneta sen muodoista vaan sen sisäisestä elämästä. 

Tehtävää varten

Sana ekklesia, jonka käännämme suomeksi joko sanalla seurakunta tai sittemmin kirkko, esiintyy Uudessa testamentissa ensimmäisen kerran Matteuksen evankeliumissa.

Matteus on evankeliumissaan osoittanut, kuinka Jeesus toimi juutalaisten keskuudessa osoittaen Jumalan valtakunnan todellisuutta opetuksin ja teoin. Silloisten juutalaisten johtajien johtopäätös hänestä ja hänen toiminnastaan oli Matteuksen mukaan se, että hän toimi Beelsebubin, pääpaholaisen, voimalla (Matt.9:34).

Tämän jälkeen Matteuksen kerronnassa syntyy käänne. Jeesus varoittaa Pyhän Hengen pilkasta. Hän nuhtelee katumattomia kaupunkeja.  Hän jatkaa hyvän tekemistä. Hän synnyttää konflikteja silloisen hurskaustulkinnan kanssa. Käsitys siitä, että Jeesus toimii paholaisen voimalla vahvistuu uskonnollisessa eliitissä, kansan johtajien piirissä (Matt. 12:22–24).

Tuolloin Jeesus kätkee Matteuksen mukaan opetuksensa Jumalan valtakunnasta vertauksiin ja valmistaa kuulijansa pitkään poissaoloonsa. Siten hän siirtää Jumalan valtakunnan historiallisen tulemuksen ja täyttymyksen kauas tulevaisuuteen.

Tähän historialliseen tilanteeseen syntyy ekklesia. Se ilmenee ennen Jumalan valtakunnan voimallista ja lopullista täyttymystä. Ekklesia perustetaan tehtävää varten.

Suurta ja voimakasta

Nyt kerronnan lehti kääntyy. Jeesus ilmoittaa uuden, ennenkuulumattoman asian. Jeesus julistaa, että hän tulee rakentamaan ekklesiansa, seurakuntansa: minä tulen rakentamaan (futuuri) ekklesiani (seurakuntani), ja tuonelan portit eivät sitä voita. Matt. 16:19.

Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet. Tämä oli profetia, julistus. Seurakunta syntyi sitten helluntaina Pyhän Hengen vuodatuksessa. Opimme jo tästä julistuksesta sen, että seurakunta on jotain suurta ja voimakasta. Se on Jumalan Pojan koolle kutsuma yhteisö. Se on yhteisö, joka tulee edustamaan Jumalan valtakuntaa.  Se on yhteisö, joka saa Jumalan Hengen.

Muoto ja sisältö

Ennakoiden uutta aikaa Jeesus kuvaa uuden olemusta ja sen mahdottomuutta soveltaa sitä vanhaan. Hän puhuu kahdenlaisista viinileileistä tarkoittaen Israelia ja ekklesiaa. Ekklesia edustaa uutta viiniä, sitä ei voi laittaa vanhoihin leileihin (Matt. 9:17). Ekklesian elämä muokkaa kehyksen, jossa se elää.

Kirkkohistoriasta näemme kuitenkin, että toistamme kirjanoppineiden ja fariseusten virheen. Heille muoto oli sisältöä tärkeämpi. Muodolliset säännöt ja uskonnollisten tapojen noudattaminen tuli niin keskeiseksi, että ne ohittivat laupeuden ja rakkauden osoittamisen.

Vaikka meillä ei ole vahvoja kirkollisia perinteitä vaalittavana, on meilläkin sama vaara. Hiomme uskonnollista käyttäytymistämme ja kielenkäyttöämme. Tervehdimme omalla tavallamme. Rakennamme temppeleitä ja kirkkoja ajatellen niiden olevan sakraalitiloja, pyhiä rakennuksia.

On hyvä muistaa, mitä Jeesus sanoi: minä rakennan ekklesiani — en toista synagogaa. Ekklesian peruskirja, Uusi testamentti kirjoitettiin, ei pyhällä kielellä, vaan kaiken kansan ja työväestön arkikielellä. Varjelkaamme ekklesian raikasta olemusta ja eläkäämme sen täysivaltaisina jäseninä erilaisissa yhteisöissä, joissa Jumalan hyvyys ja voima voi tulla näkyviin. 

Vieraantuneet kotiin

Mikä on ekklesian tehtävä? Se on yhteisö, jossa syntinen ihminen voi löytää yhteyden elävään Jumalaan ja saada syntinsä anteeksi. Se oli myös muinaisen Jerusalemin temppelin tehtävä.

Nyt ekklesia on Jumalan temppeli, jossa hänen Henkensä asuu (1. Kor. 3:16). Se on yhteisö, jossa vieraantunut ihminen voi löytää kylmässä maailmassa kodin ja kuulua johonkin merkitykselliseen.

Seurakunta ei ole rakennus. Kivistä tehty temppeli hävitettiin. Sen aika on ohi!

Alkuseurakunnan kokoontumistiloista emme oikeastaan tiedä mitään. Ehkäpä siksi, että ne eivät olleet keskeisiä eivätkä merkityksellisiä.

Ensimmäiset kristityt kokoontuivat ilmeisesti kodeissa. Ei tämäkään ole malli tai normi seurattavaksi. Ei liene ongelmaa siinäkään, että etsimme suurempia kokoontumistiloja, kunhan vain muistamme, että ekklesia koostuu ihmisistä. Jumalan ekklesia koostuu Jumalan valtuuttamista ihmisistä, joilla on tehtävä edustaa häntä, hänen sydäntään ja hänen valtakuntaansa.

Simo Lintinen
Kirjoittaja on Suomen teologisen opiston rehtori.