Ei oppi ojaan kaada

18.5.2012


Kai Similä

”Ei oppi ojaan kaada” -lause löytyy vanhasta ensimmäisen luokan aapisestani. Monet kerrat olen elämäni aikana sitä muistellut. Enkä vähiten kuluneen lukuvuoden aikana.

Syksyllä lyöttäydyin mukaan Suomen teologisen opiston tarjoamaan Teologisen seminaarin etäpakettiin. Se tarkoittaa monimuoto-opiskelua, jota voi suorittaa oman työn ohessa.

Ryhtiä arkeen

Vuosi on kulunut mainiosti. Raamattu on avautunut aivan uudella tavalla, kun on saanut tukea ja ajatuksia eri ihmisten näkökohdista.

Antiikin ajan kulttuuriin, tapoihin ja ajatteluun syventyminen on tuonut vallan uutta ymmärrystä Raamatun sanomaan ja sitä kautta myös omaan arkielämään. Moni Raamatun kohta, joka oli jo ehtinyt saada vakiintuneen käsityksen mielessäni, saikin jopa toisenlaisen sisällön!

Ennen kaikkea on korostunut Jumalan sanan syvyys ja se tavaton viisaus, joka siitä hohtaa.

Aina Raamatun lukeminen ei ole helppoa. Moni arjen asia tahtoo työntyä mieleen kiireisempänä ja siinä hetkessä tarpeellisempana. Opintotehtävien ”palauta viimeistään” -päivämäärät tuovat ryhtiä asioiden käsittelyyn.

Kipeä tarve

Raamattua lukiessa huomaa jossakin vaiheessa, että se alkaakin lukea minua. Pyhä Henki avaa ymmärrystä Jumalasta ja omasta itsestäni. Sana muuttuu eläväksi ja ihminen saa rakentua parhaimmista rakennusaineista.

Sohvalla kaukosäädin kädessä pötkötellen jää moni tärkeä asia ymmärtämättä ja Jumalan iankaikkisesti pysyvä sana aukeamatta. Jeesus sanoi saddukeusten eksyvän, koska eivät tunne kirjoituksia ja Jumalan voimaa. Tuntekaamme siis kirjoitukset ja olkaamme avoimia kokemaan Hänen voimaansa. Kumpaakin tarvitsemme kipeästi.

Tartu tilaisuuteen

Ajelin vapun jälkeen lähiopetusjaksolle Santalaan parin opintoihin myös ryhtyneen veljen kanssa. Totesimme, että kauas on pitkä matka. Matkaa kertyy näet yli 700 kilometriä ja toinen mokoma kotiin — todellista opintomatkailua. Ehti siinä käydä parikin kertaa mielessä, että voisi tuo Teologinen opisto olla vähän keskempänä maata.

Elämme Vapaakirkossa taas mielenkiintoisia aikoja. Nyt on oivallinen hetki itse kullekin ottaa selvää ja muodostaa käsitystä tulevan vuosikokouksen tärkeästä aiheesta. Teologista opistoa ollaan siirtämässä maantieteellisesti paremmin tavoitettavaksi. On myös aika viipyä rukouksessa asian puolesta. Ainoa, mitä tavoittelemme, on taivaan Isän äänen kuuleminen tässä asiassa.

Älä nyt kuitenkaan jää vain odottelemaan opiston siirtymistä, vaan tartu tilaisuuteen kasvaa ihmisenä ja Jumalan sanan tuntemisessa. On aika ravita sisintänsä. Paavalikin totesi Timoteukselle: ”Lue, kehoita ja opeta ahkerasti.”

Kai Similä
Kirjoittaja on Suomen Vapaakirkon hallituksen jäsen.